Peli nimeltä politiikka

Politiikka-peli on alkanut avautua minulle. Peli on huono. Sen säännöt on epäselvät ja tarkoitus kyseenalainen.


Pelin avaus

Pian vaalituloksen selvittyä eri puolueet alkoivat neuvottelemaan haluamistaan luottamuspaikoista. Suosikkipelaajat oli nimetty jo ennen neuvotteluja. En päässyt haluamalleni paikalle. En tiedä olisinko ollut parempi valinta kuin joku toinen, eikä sitä tiedä kukaan muukaan. Ihmeellistä, että kaikkina näinä vuosina ei olla kehitetty parempaa systeemiä paikkojen jakamiseen. Itse haluaisin ottaa kaikki saman pöydän ääreen neuvottelemaan.


Pelin jatko
Avainpelaajat ovat kentällä lähes koko ajan ja tiedon syöttöjä jaetaan muille liian vähän. Pidetään kynsin ja hampain kiinni tutusta ja turvallisesta. Uusiin tehtäviinkin halutaan tuttuja eikä sopivia. Luottamus on puolin ja toisin koetuksella.

Eri ryhmille jaetaan päätöksentekoa varten eri informaatiota. Tietoa jaetaan osissa, jolloin on vaarana, että kaikkea ei muisteta kertoa. On vaikeaa tietää mistä hakea tietoa, jotta se olisi mahdollisimman objektiivista.

Lopputulos tuskin on kuitenkaan katastrofaalinen. Jää vain hento ajatus kuinka loistava se olisi voinutkaan olla.

- Kati-

Ehdokkuuden ensiaskeleet

Tiesin jo lupautuessani ehdokkaaksi, että itsensä markkinointi tulee olemaan vaikeaa. Jo pelkkä vaalikuvaan meneminen tuntui vastenmieliseltä. Ystäväni kannustamana perustin facebook-sivut. Hän opasti minua kirjoittamaan ajatuksiani sivuille.

Ensimmäinen askel oli vaikein eli omien ”poliittisten” ajatusten julkaiseminen kaikkien tietoon. Piti todella astua estradille ja tulla näkyväksi. Tuntui kuin asettaisin itseni alttiiksi arvostelulle ja paljastaisin, miten yksinkertainen oikeasti olen. Onneksi minulla on ystäviä, jotka hyvin rehellisesti kertoivat mielipiteitään kirjoituksistani ja sain heiltä luottamusta ja uskoa itseeni. 

Oli päiviä, kun huomasin jumittuneeni poliittisiin some-keskusteluihin tuntikausiksi, mutta oli myös monia päiviä, että en jaksanut kirjoittaa mitään. Erityisesti ennakkoäänestyksen päätyttyä väsähdin totaalisesti, koska kuvittelin, että kaikki olisivat jo ehdokkaansa valinneet. Suku ja ystävät valaisivat minua tässäkin, että erityisesti Vihreitä äänestetään yleensä vasta vaalipäivänä, että läheskään kaikki eivät ole vielä päättäneet ketä äänestävät. Ilman sukulaisiani ja ystäviäni vaalikampanjointini ei olisi mitenkään onnistunut.